Terveppä terve. Opiskelujuttujen takia en oikein pysty muuhun joten teen tämän nyt mitä uhkasin.


Marsin sota on produktio joka alkoi joskus vuosituhannen vaihteen tienoilla. Alkuperäiset syyt pelin tekemiselle olivat peräti huvittavia mutta monen ihmisen enemmän tai vähemmän suoralla vaikutuksella ja innostuksella saatiin ensimmäinen peli kokoon alkuvuodesta 2002 pelin ensin siirryttyä muutaman kuukauden valitettavan kuolemantapauksen vuoksi.

Peli oli silloin genreltään ja järjestystavoiltaan jotain uutta ja hienoa. Porukka piti fiiliksistään ja hyvä pohja oli valmis jatkolle. Ensimmäisen pelin jälkeen palatessani takaisin Tornioon missä opiskelin silloin kehitin sen bussimatkan aikana pohjan seuraavalle pelille joka pidettiin saman vuoden syksynä.

Jälleen muutamalla onnistuneella peliteknisellä ratkaisulla saatiin peli onnistumaan varsin hyvin. Legendat pelistä kierätävät yhäkin ja monet jotka eivät pelissä olleet tiesivät mitä pelissä tapahtui ja tämän takia Marsin toisen osan pitäminen tulee olemaan niiltä osin hankalaa.

Reilu kaksi vuotta sitten pidettiin kolmas osa. Tällä kertaa pelipaikka oli Raahessa ja paikasta huolimatta peli saatiin täyteen ääriään myöten.

Täällä viimeistään aloin huomata ensimmäisiä merkkejä siitä mitä on tapahtumassa tällekkin pelille näkemieni merkkien perusteella.

Monet pelaajat ovat olleet joko samoilla tai eri hahmoilla jokaisessa pelissä mitä marsin maailmassa on järjestetty ja tietävät tai luulevat tietävänsä mitä he ovat saamassa. Ennen peliä alkavat jutut taas kiertää siitä kuinka mahtavaa edellisessä pelissä oli kun tapahtui X ja Y.

Tämä nopeasti johtaa siihen että ennakko-odotukset alkavat jokaisella nousta käsittämättömiin määreisiin. Vaan haluan esittää kysymyksen että moniko asia on jännittävä jos niiden tulemisen ja sisällön tietää etukäteen. Mars kakkosen ja kolmosen jälkeen kuulin pettyneitä ääniä siitä ettei "peli ollut niin jännä kun edellinen/oli kuullut/ajatellu"

Hyvät ihmiset. Tämä peli ei ole yhtään jännittävä tai mielenkiintoinen jos te pelaajat ette siitä sellaista tee. Me voimme antaa pohjan, ympäristön mutta se tunnelma lähtee teistä. Tämä pätee jokaiseen peliin, ei pelkästään tähän. Voin sanoa jo valmiiksi että siviilin elämä turvatalossa keskellä sotaa ei ole kovin mielenkiintoista yleensä ottaen. Luonnollisesti pakkaa koitetaan sekoittaa mutta mikäli siihen ei reagoida niin peli ei tule toimimaan.

Unohtakaa kaikki mitä teille on Marseista puhuttu, heittäkää ennakko-odotuksilla vesilintua. Pelin mielenkiintoisuus tulee teistä itsestänne. Jos olette varmoja ettei peli tule olemaan mukava tai jännä niin jättäkää tulematta. Varmasti on heitä jotka haluavat heittäytyä peliin täysillä.

Ennakko-odotusten lisäksi olen kuullut valitettavista muista lieveilmiöistä. Jotkut pelaajat ovat nähneet oleelliseksi kertoa huolistaan siitä ettei heidän vanhoja hahmojaan anneta tietyille henkilöille koska he pelkäävät näiden pelaavan niitä "väärin".

Jos minulta kysytään niin hahmoja ei voi pelata väärin kuin tahallaan. Ihmiset larppaavat eri tavoilla koska he näkevät maailman eri tavalla, tiedostavat asiat eri tavalla ja omaavat omat puutteensa ja rajoitteensa.

Ymmärrettävää sinänsä että ollaan huolissaan hahmoista jotka ovat itselle olleet tärkeitä, mutta muistetaan nyt se kohtuus ja järkikin välillä. Tämä on vain larppi. Ei kenenkään elämä. Jos jollakkin on ongelma sen kanssa miten tämä peli järjestetään niin kannattanee hetki miettiä.

Tietenkään emme halua aiheuttaa turhaa mielipahaa ihmisille turhaan vaan ajatteleeko kukaan tunnemmeko me mielipahaa kuullessamme avautumista mitä käsittämättömämmistä aiheista.

Jos nyt kuitenkin koitettaisiin vaan pitää mukava ja onnistunut peli. Sitä me halutaan ja varmaan tekin.

Tämä ei ole jumalallinen näytös. En takaa että tämä on elämänne paras peli. En takaa että teillä on edes kovin hyvä peli. Teemme parhaamme, mutta kaikkea ei niellä, ainakaan pureksimatta.

Ennenkuin vaaditte mitään niin muistakaa että minä ja Riffi  olemme käyttäneet tämän konseptin luomiseen omaa henkilökohtaista aikaamme tuhansia tunteja. Välillä on koulu ja muu elämä jäänyt kakkoseksi. Rahaa olemme kuluttaneet huomattavia summia omista taskuistamme. Sillä noin viidellä eurolla jonka tästä maksatte saatte ehkä pizzan jostain, lounasaikaan jopa limukan kanssa.  Suhteuttakaa se asioihin niin ehkä voitte miettiä uudelleen minkälaisia kynnyskysymyksiä meille teette pelin kanssa.


Kiitoksia ja toivottavasti näemme pelissä iloisempina ihmisinä.


- Mikki